Tulihan Jutajaiset siten käytyä. Ai mitäkö tarkoittaa jutajaiset tai sana jutaaminen? Se tarkoittaa porotokan siirtämistä paikasta toiseen, siis ei liity tansimiseen ollenkaa, jos ei ne saamelaiset sitten tansahdelleet siinä välissä. Tätä on Jutajaiset.
Jutajaisissa kävi tanssiporukoita ympäri maailmaa. Ohessa muutama välähdys ja lopuksi meijän tanssiporukka aika tunnelmissa.
Alla olevassa leikkeessä on pätkä siitä lasinaisesta, joka kantoi isoa saviruukkua päänpäällä kahden lasin varassa ja veteli ripaskan tyylista tanssia, varsinainen akropaatti.
Ja sitten tää Töttöröö torvensoittaja, varsin hauska veikko. Kaikki osaa soittaa yhtä hyvin kuin hän, mutta ei komentaa sitä tyttölaumaa pelkillä törähdyksillä.
Ja olihan se taitava pelimanniorkesteri Bulgariasta ne nuoret sällit. Soittivat kirkasasuisille tyttärille paikallisen säkkijärven polkan ja tytöillahän hameen helmat heilui.
Maurikin siinä tuli moikkaamaan, lapsuudenkavereita. Nykyään taitaa olla Helsingin yliopiston kirjaston hoitajattaria, lukenut mies.
Lopuksi oli pakko mennä telttaan kuuntelemaan Jari Sillanpäätä, Onneksi se on sukulaispoika. Taitaapi olla isän pikkuserkun pikkuserkku. On mulla ihan sukututkimus asiasta: Jarin äiti on mun isän pikkuserkku, niin mikä se Jari on sitten mun lapsille? Siinäpä pähkinä.
Sitten se menikin jo seuraavan päivän puolelle, tavattiin leirintäalueella Jyväskylän poikia. Pojat oli linja-autolla liikenteessä ja autossa oli tietenki sauna. Pojat tarjoili aamudrinkit kanisterista, joka oli täynnä voimajuomaa...
09/07/2008